Maanah bïllejieh jïh raassan sjidtieh gaajhkesåarhts vædtsoesvoeteste, dovne heannadimmien åvtelen jïh mænngan jïh mearan vædtsoesvoete sjugniehtåvva. Vædtsoesvoetine jieledh maahta lïeremem heerredidh jïh lea fåantoe man åvteste maanah joekoen haarmese sjidtieh jallh antanedtieh.
Vædtsoesvoete maahta fysiske, psykiske jallh seksuelle årrodh. Faatoes hokse jïh gieriesvoete jïh vædtsoesvoetem vuejnedh leah aaj vædtsoesvoete maanaj vööste. Vædtsoesvoete maanijste vaalta maam dah daarpesjieh, gidtjh daajroe mij åvtese sjugniehtåvva jïh hokse. Maanah mah vædtsoesvoetem dååjroeh maehtieh lissie prååsehke årrodh raessiefaktovride maanagïertesne jallh klaassetjiehtjielisnie, jïh maehtieh tjarke reageeredh bielelen geerve almetjh sijjen bïjre guarkoeh man åvteste. Jalhts maana lea jearsoe byjreskinie, ij sïjhth læjhkan jearsoesvoetem damtedh.
Filmesne vuelielisnie Mariusem gaavnedibie skuvlesne (gaajhkesh leah dorjehtæjjah):
Væhtah mah vuesiehtieh maanah jïh noerh vædtsoesvoetem jïh daaresjimmieh dååjroeh
Maanah mah daamtaj narrahtimmieh dååjroeh leah daamtaj «tjarke riejriesvoetesne» iktesth. Maanan aajla dåeriesmoerh åtna guarkedh vaahra lea gaajpanamme. Dah maehtieh fer eadtjohke sjïdtedh, jïh dååjredh kråahpe staarpa, stråarkan, impulsijve reaksjovnh utnedh jïh hatsves årrodh. Jeatjah maanah maehtieh passijve jïh ealjohts sjïdtedh jïh eah domtesh vuesehth.
Vueptesth væhtah daennie læstosne maehtieh hævvi jeatjah fåantoeh gaavhtan årrodh goh vædtsoesvoete, daaresjimmie jïh hoksevaanoe.
Psykiske væhtah:
- Maana varke hielhkehte, lea stråarkan
- Dåeriesmoerh konsentrasjovnine jïh staarpa
- Reesmesåvva jïh haarmese sjædta
- Gyvvene jallh eevre båastode: ij sïjhth gaskesem jïh lïhkesvoetem utnedh
- Dåeriesmoerh ruvsemehtiejgujmie
- Jïjtjemse skaarohte
- Mojhtesem dassa
- Seassoe evtiedimmie – jallh maana tjiehpiesvoeth dassa maam åtneme (v.g. maana aalka måvhkaj sïjse gadtjedh).
Fysiske væhtah:
- Plaavemïerhkh
- Tjelmie- jïh ååredæjjaskaarah
- Boelehtjimmieskaarah
- Ahkedh vaejvieh kråahpesne, v.g. tjööjjeste/åejjeste
- Skaarah mah rovnegs tjïelkestimmieh utnieh jallh soptsesh jorkesieh
Vædtsoesvoete maanan aajlam hammode
Raessie, maam vædtsoesvoete jïh daaresjimmie sjugniedieh, maanan aajlam baajnehte. Mijjen aajla såemies raessiem tööllie, men jis akte maana jaabnan jïjnjem raessiem jïh maajsoeh dååjroeh, dellie dïhte konsekvensh vadta.
Maanah jïh noerh mah vædtsoesvoetem dååjreme, daamtaj jïjnjem tsåatskelesvoetem nuhtjieh geehtedh mejtie vaarege tsiehkieh sjugniehtuvvieh. Vuesiehtimmien gaavhtan dah leah tsåatskeles gosse eejhtege voelegeburhtjem rïhpeste, jallh eadtjohkelaakan goltele mennie bïevsterisnie eejhtege lea gosse oksen tjïrrh båata.
Gosse maana iktesth tjuara dan tsåatskeles årrodh, dellie dïhte evtiedimmiem jeatjah vihkeles strategijijste jïh lïeremem baajnehte. Aarebi dååjresh kråahpesne baetsieh, jïh tsiehkieh mah dej bïjre måjhtajehtieh maehtieh tjarke reaksjovnh maanaj luvnie vedtedh.