Dus lea ovddasvástádus 

Bargit skuvllain ja mánáidgárddiin leat geatnegahtton leat áicilat dilálašvuođaide mat sáhttet dárbbašit mánáidsuodjalusas doaibmabijuid – mii gáibida ahte dieđihat jus dus lea vuorjašupmi muhtin mánnái. 

Filmmas dás vuolábealde oainnát ovdamearkkaid rávisolbmuin geat váldet ovddasvástádusa, ja mo SnakkeSIM ovdanbuktá mo galgá fátmmastit eará instánssaid. Ságastallan-coach Reidun Dybsland lea mánáidsuodjaluspedagoga ja RVTS Oarjji erenoamáškonsuleanta. Dat earát dán filmmas leat neavttárat.

Buot bargiin geat bargat almmolašvuođas lea dieđihangeatnegasvuohta mánáidsuodjalussii. Dát geatnegasvuohta lea guovtti juogus: Galggat ieš ja gohčutkeahttá addit dieđu mánáidsuodjalusbálvalussii go leat vuorjašuvvan (gohčoduvvo «dieđihangeatnegasvuohtan»), ja don leat geatnegahtton addit dieđuid go mánáidsuodjalus daid bivdá. 

Mánáidsuodjaluslága §6-4 mielde leat buot bargit skuvllain ja mánáidgárddiin geatnegahtton addit dieđuid mánáidsuodjalussii, go lea sivva jáhkkit ahte mánná vásiha veahkaválddi ruovttus dahje lea earálágan duođalaš fuolahusváili. Dieđihangeatnegasvuohta manná jávohisgeatnegasvuođa meattá dán oktavuođas.

Iešguđetlágan fidnobargiin leat sierralágat mat regulerejit sin barggu. Mánáidsuodjaluslága ja dan lága bokte mii regulere du doaimma, ovdamearkka dihte dearvvašvuođabargiidlága, oahpahuslága ja mánáidgárdelága bokte, lea bargiin geatnegasvuohta dieđihit. Geaid bargu ii regulerejuvvo sierralága bokte fertejit belohahkii čuovvut mánáidsuodjaluslága 6-4 ja belohahkii čuovvut njuolggadusaid jávohisvuođageaskku dáfus hálddašanlága §13-13e:s.  

Dearvvašvuođabargiidlága §33:s leat njuolggadusat dárkilat čilgejuvvon, nu mo gosa ja geasa galgá dieđihit. Ovdamearkka dihte de daddjo lágas válddálaččat ahte jođiheaddji lea geatnegahtton dieđihit ruovttoluotta dieđiheaddjái makkár doaibmabijut leat biddjon johtui. 

Dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvaluslága §3-3a čujuha juohke suohkana ovttaskas erenoamáš ovddasvástádussii. Dát erenoamáš ovddasvástádus deattuhuvvo maiddái spesialistadearvvašvuođabálvaluslágas ja bátnedearvvašvuođabálvaluslágas. 

Lága sátnádeapmi, «sivva jáhkkit», mearkkaša ahte ii gáibiduvvo ahte diehtá sihkkarit dahje ahte leat «duođaštusat». Dattege berre leat vuođđu vuorjašupmái – ii leat doarvái ahte dušše gamus dovddat balaheami. 

Jus eahpidat leago dus vuođđu dieđihit, sáhtát bivdit ráđiid jođiheaddjis dahje hárjánan bargoustibis. Jus dan maŋŋá ain leat eahpesihkkar, sáhtát váldit oktavuođa suohkanlaš mánáidsuodjalusbálvalusain, Stáhta mánáidviesuin, politiijain dahje konsultašuvdnajoavkkuin ja bivdit anonymiserejuvvon konsultašuvnna. Konsultašuvnnas sáhttá digaštallat ja čielggadit man jođánit áššit galget dáhpáhuvvat, gii galgá addit dieđu máná fuolahusolbmuide, ja eará diliid áššis. 

Dieđihangeatnegasvuohta mánáidsuodjalussii lea individuálalaš. Jus leat vuorjašuvvan, leat geatnegahtton dieđihit. Don it luvvejuvvo geatnegasvuođas vaikke eará instánssas dahje jus du hoavddas leat seamma dieđut go dus. 

Jus dus lea sivva jáhkkit ahte máná ovddasteaddjit/fuolahusolbmot leat dat geat illastit mánáid veahkaválddálaččat dahje illastemiin, de ii galgga sidjiide addit dieđu. Galggat váldit oktavuođa mánáidsuodjalusain dahje politiijain njuolga. 

Dábálepmosit galgá addit dieđu ovddasteddjiide/váhnemiidda, muhto leat erenoamáš dilálašvuođat main ii leat oadjebas dahje mánnái buoremussan, dearvvašvuođabargiidlága §4, dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvaluslága §4-1 ja bátnedearvvašvuođabálvaluslága §1-3a mielde. 

Dehálaš lea ahte ii muital buot dieđuid vai mánná ii mávssahuvvo dahje biddjo váralaš dillái. Mánná sáhttá bággejuvvot jávohisvuhtii, duođaštusat sáhttet billistuvvot dahje jávkaduvvot – ja dat sáhttá hehttet mánáidsuodjalusbálvalusa guorahallamiid ja vejolaš politiijaiskkademiid.

Gávdnojit dilálašvuođat mas veahkaváldi ja illasteaddji eai gula lagamuš bearrašii. Mánná lea oadjebas bearrašis gos dorjot su, muhto ii leat aŋkke daddjon ahte dieđihuvvo vaikko lea geatnegas. Ávžžuhuvvo goitge juogadit dieđuid mánáidsuodjalusbálvalusain vai mánnái ja bearrašii koordinerejuvvo veahkki. Mánáidsuodjalus oažžu maid de dieđuid olbmuid birra geat balahuvvot leat illasteaddjin. Ovddemus berret goitge čielggadit dieđáhusa váhnemiiguin ja vejolaččat mánáin. 

Ii leat álo ahte mánnái addo doarvái ja doarvái jođánis suodjalus go addá dieđuid mánáidsuodjalussii. Don fertet dalle árvvoštallat ahte leago dus heađuštangeatnegasvuohta ja dainna lágiin geatnegasvuohta dieđihit politiijaide. 

Ráŋggáštuslága §196 mielde heađušteami birra lea juohkehaš geatnegahtton «heađuštit ráŋggáštusvuloš dagu dahje dan váikkuhusaid, dakkár áigemuttus go dan ain lea vejolaš heađuštit, ja orru sihkar dahje eanemus jáhkehahtti ahte dagut leat čađahuvvon dahje čađahuvvojit». Oppalaš heađuštangeatnegasvuohta fátmmasta du fágaolmmožin maid. 

Ovdamearkan dákkár daguin leat veagalváldin, inseasta ja duođalaš veahkaváldi dahje illasteapmi mii jámma dáhpáhuvvá lagaš gaskavuođain. Suodjalit heakka ja dearvvašvuođa vuhtiiváldin lea dehálatgo jávohisvuođageasku. Jus ii heađuš, de ráŋggáštahttu sáhkuin dahje giddagasain gitta 1 jagi. 

Heađuštangeatnegasvuohta ferte doaimmahuvvot go don leat sihkkar ahte dahku čađahuvvo/lea čađahuvvon. Jus dahku lea jo čađahuvvon ja jáhkkimis geardduhuvvo, de sáhttá dieđihemiin heađuštit vahága – mii jo lea vearráneame duođalaš vahágin.

Dasa lassin gávdno sierra heađuštangeatnegasvuohta mii lea sohkabealorgánaid bilideami birra, ráŋggáštusláhka §284 ja §285. 

Ságastallama/ságastallamiid maŋŋá lea dehálaš várret áiggi dokumenteret dan mii lea boahtán ovdan ja movt. Čilge maid don leat dadjan ja maid mánná dasto muitalii. Ságastallan/ságastallamat berrejit čađahuvvot vuogas áiggis vai lea vejolaš bargat áššiin viidásit maŋŋá ságastallama. Berre maid leat dihtomielalaš ahte váhnemiin/fuolahusolbmuin lea riekti geahččat dokumeanttaid.